Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa Summary: What is learning at work?. Mitä on työssä oppiminen : teoreettisia ja empiirisiä näkökulmia työssä oppimiseen

Ahonen, S. 1994. Fenomenografinen tutkimus. Teoksessa L. Syrjälä, S. Ahonen, E. Syrjäläinen & S. Saari (toim.) Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki:

Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 85. Paloniemi, S. 2004. Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Jyväskylä studies in education, Fenomenografia sanana muodostuu kreikankielisistä sanoista fainomenon (ilmiö) ja graphein (kuvata, merkitä, kirjoittaa, mitata). Karkeasti sanottuna fenomenografia tutkii ihmisten moninaisia – ja usein ristiriitaisiakin - käsityksiä maailmassa esiintyvistä ilmiöistä ja asioista ja pyrkii kuvaamaan niitä.

Ahonen, S. 1994. Fenomenografinen tutkimus. Teoksessa L. Syrjälä, S. Ahonen, E. Syrjäläinen & S. Saari (toim.) Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: 12.

Monimenetelmällisen tutkimuksen menetelmävalinnat (laadullinen sisällön analyysi, rajoitettu korrespondenssianalyysi ja fenomenografia) perustuivat niiden kuvaileviin ominaisuuksiin - tutkimuksessa sovelletaankin rohkeasti ensimmäistä kertaa rajoitettua korrespondenssianalyysia (CCA) kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Paloniemi, S. 2004. Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Jyväskylä studies in education, Fenomenografia sanana muodostuu kreikankielisistä sanoista fainomenon (ilmiö) ja graphein (kuvata, merkitä, kirjoittaa, mitata).

Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa

Fenomenografinen tutkimusstrategia soveltui tutkimukseen hyvin. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 37 (2006): 2. JYR. (2018). Joustava

toukokuu 2014 9.2.7 Fenomenografinen kuvaus Psykologisissa ja varsinkin kasvatustieteellisissä tutkimuksissa on usein käytetty yksisuuntaista peiliä Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 37 (2006): 2, 2006. 538, 2006 Fenomenografia ja variaatioteoria aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. DESC SOURCE. Bok. Niikko, Anneli, kirjoittaja. Joensuun yliopisto 2003. Visa andra versioner (1).

Joensuu: Joensuun yliopisto. Nummelin, T. (2007).
Style västerås

Fenomenografista tutkimusotetta on käytetty ahkerasti suomalaisessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Fenomenografiaa on käytetty Suomessa myös yhteiskuntapoliittisessa tutkimuksessa, taidekasvatuksen tutkimuksessa sekä hoitotieteessä.

Ohjailevat ilmaukset yleiskirjeissä 2002. Pro gradu -tutkielma.
Salo 120

hur många pengar ska man ha i monopol
hjalmar och märta söderberg
räkna snittbetyg komvux
vad betyder ambition
cacheminnet funktion
trafikskadenamnden arr

3. toukokuu 2019 Fenomenografisen tutkimuksen luotettavuuskriteerit Ahosen (1994, 130) mukaan . Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Abstract: Phenomenographic in educational research. Abstract: Phenomenographic in educational research. Hae keskitetystä elektronisten aineistojen indeksistä, joka sisältää mm. artikkeleiden kokotekstejä, viitetietokantoja ja e-kirjoja.

Ibsen et dukkehjem tekst
swedbank ränta privatlån

Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 32 (2001) : 5, 1. Kasvatustieteen kenttää jäsennettäessä usein hyödynnetään empiria-teoria-dikotomiaa. Tämä jako saattaa hämätä aloittelevaa tutkijaa, varsinkin kun arkikielessä termin ’teoria’

(kuten fenomenografia, etnografia ja grounded theory). Toki nämä voivat tukea tutkimustyötä, Anneli Niikon tulkinta fenomenografisen analyysin vaiheista kirjassa Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa (Joensuun yliopisto 2003) Vaihe 1 Tutkija perehtyy aineistoonsa. fenomenografinen analyysi on ja miten sitä voidaan soveltaa sosiaalityön tutkimuksessa. Tutkimuksessa perehdytään aluksi laadullisen tutkimuksen keskeisiin piirteisiin. Tässä tehdään myös lyhyt katsaus määrälliseen tutkimukseen, jonka jälkeen tarkastellaan objektivistista ja subjektivistista yhteiskuntatiedettä.